Rotisserie

Luonne

Päivänselvä emänsä poika tämä Eric, rennonletkeä, lunki ja rauhallinen, asiat sellaisenaan hyväksyvä ikipositiivinen zen-mestari. Hevonen, jonka vesikaukalo on aina puoliksi täynnä ja jokainen uusi kaksi- ja nelijalkainen potentiaalinen sydänystävä. Kurja keli ei haittaa, puomiin kolahtavat jalat ovat arjen satunnainen takaisku, jonka vuoksi ei kannata edes huokaista.. Itse asiassa minkään muun kuin raukean tyytyväisyyden vuoksi ei kannata huokailla, tuumii Eric, eikä se kyllä turpaansakaan mutristele vaikkei matolääke gourmet-ateria olekaan tai kokemattoman ratsastajan vahinkokantapääkouhaisu kyljissä erityisesti mieltä ylennä.

Ericin maailmassa kaikki on kuitenkin alati hämmästyttävän hyvin. Jokaisesta synkästäkin pilvestä löytyy harvinaisen paksu hopeareunus, oli se sitten tilanteen ohimenevyys tai ihmiseltä tuleva kiitos, palkinto, rapsutusten, ohjalla myötäämisen tai herkkupalojen muodossa. Kaikin puolin mutkaton, maitovarsa-ajoistaan lähtien reipas, luottavainen ja hyväkäytöksinen hurmuriori on niin helppo kuin hevonen olla ja voi, sellainen jonka vanhempi hevosväki kehuu "toimivan kuin ihmisen mieli". Olipa ohjelmassa arkista harjailua, satulointia ja loimitusta tai kausittaisempaa kengitystä, raspausta tai vaikkapa haavanhoitoa, Eric seistä nököttää paikoillaan kuin sieni syyssateessa seuraillen ihmisen puuhia uteliaana. Vähän sylikoiramaisesti ori kerjäilee herkkuja sekä rapsutuksia, eikä ruunikko tosiaan tuo ensimmäisenä mieleen korskeaa, kuumaa, tummaa ja tulista täysiverioria. Eipä tämä kyllä kovin kuumankorskea ja tulinen olekaan, miellyttävän tasainen niin sielunelämältään kuin muutoinkin.

Vanhempiensa kavionjäljissä kenttäradoille viety Eric loistaa ratsuna. Se tosin on vähän.. ei suorastaan hidas, ennemmin emänsä tapaan vähän humputtelijamallia, jonka onnistuu antaa suurimman osan ajasta minimipanos ilman, että se vaikuttaa laiskottelulta. Silloin tällöin, tiedä sitten minkä innoittamana, ori intoutuu esittelemään kykyjensä terävintä kärkeä, ja niinä päivinä Eric lyö muut leikiten laudalta. Kyllähän tämä tavallisestikin melkoisen vastuksen muille antaa, siis mikäli vertailemaan lähdetään, sillä kaikessa minimipanostasaisuudessaankin Ericin kykyjä, laadukkuutta, ei voi kiistää. Pitkin, rennonletkein ja mukavan elastisin askelin liikkuva Eric on notkea, tasapainoinen, ketterä hevonen, varma kaikesta osaamisestaan ja tekemisestään. Se ei epäröi minkään kiven, kannon, erikoisesteen tai kotitien postilaatikoiden viereen hylättyjen kottikärryjen kohdalla, korkeintaan vähän kallistelee päätään selkeän uteliaana. Hankalassakin maastossa ruunikko liikkuu hyväntuulisena, täysin varmana siitä mihin kavionsa laittaa, ja samalla varmuudella ori ylittää esteet hankalankin lähestymisen jälkeen. Lyhyt linjat, vinolinja, lyhyet vinolinjat, teknisesti haastava rata, kammotuseste jonka edessä kolme edellistä ratsukkoa kielsi – lastenleikkiä, toteaa Eric. Sille liikunta, oli se millaista tahansa, on hauskaa yhdessä puuhastelemista, suoranaista leikkiä, vaikka kyseessä olisi tehovalmennus tai kilpailuviikonloppu orin kapasiteetin ylärajalla. Ja Erichän ei tunnu kauhean paljon rasittuvan, sillä kuten emänsäkin, se tuntuu tekevän kapasiteettinsa ylärajallakin mukavia hölkkälenkkejä ratsastajan antaessa kirjaimellisesti kaikkensa.

Toisaalta mikäs siinä on urheillessa, vaikka hevonen humputtelee, sillä Ericin kanssa on aina hauskaa. Ori on herkkä, muttei terävän räjähtävällä tavalla, erittäin yhteistyöhaluinen tiimityöskentelijä sekä kaikkein kurjimmallakin kelillä intopiukeana maastolenkille lähtevä hurmuripoika. Mitäs tuo sade tai ukkonen haittaa, ei vain laukata niihin liukkaimpiin kurveihin vaan kävellä köpötellään mustikanvarpujen seassa! Sileätyöskentelykään ei tunnu pitkästyttävän, hyppääminen on aina mukavaa, eikä Eric varmasti sanoisi mitään vikellys- tai jousiammuntakokeiluihin. Hiihtoratsastus onkin jo tuttua talvihuvittelua. Kilpailemisenkin Eric ottaa huvin kannalta, samanlaisen huvittelun kuin muunkin työnteon. Matkat ori mutustelee heiniä välittämättä lainkaan mahdollisesta matkaseurastaan tai sen puutteesta – edes se jatkuvasti seiniä potkiva kiukkupeppu ei Ericin mielenrauhaa horjuta. Ei horjuta yleisökään tai mikään muukaan, vaan eipä se yleisö saa Ericiä röyhistelemään rintaansa satavarman kykyjenesittelypäivän muodossa. Yleensä Eric tekee samanlaisia hyvän mielen peruspäteviä humputtelusuorituksia myös kilparadoilla kuin kotonakin sen sijaan, että pistäisi edelliskerran ennätyksensä jälleen uusiksi. Kykyjähän tällä olisi, täysiveriseksi oikein kivat, korrektit liikkeet sekä erityisen hyvä hyppytekniikka, tarkastelipa sitten ponnistusta, hevosen kehon käyttöä tai jalkatekniikkaa. Vaan kun Ericille riittää, että on kivaa, showmiehen elkeet sekä palava kilpailuvietti loistavat poissaolollaan.

© LissuT

Kuvat

Suku

Jälkeläiset

s. 2025 Fiery Wings xx, e. Farao's Wispher xx

Stats

Statistiikka: 0: 0-0-0-0

Kokonaisvoittosumma: v€

VRKK-pisteet:

Sanottua

Näyttelyt

Estekilpailut

Valjakkokilpailut

Kouluratsastuskilpailut

Kenttäratsastuskilpailut

Lännenratsastuskilpailut

Ravit